Saimme eilen ensimmäiset vieraat ja ihan nätisti osasivat laumani olla mitä nyt Kiia ja Brie hyppivät vasten ja nuolivat ja olivat jotenkin koko ajan läsnä. Superkin antoi vieraiden pallutella pentuja, vaikka silmä kovana vahti pentuhuoneen ulkopuolella. Erityisesti lapsivieraat voivat herättää koiraäidin (ja kasvattajan) huolestuneisuutta, koska kaikki lapset eivät välttämättä osaa olla tarpeeksi varovaisia pentuhuoneessa mutta eiliset vieraamme olivat kyllä oikein esimerkillisiä.
Perheen tyttö oli tehnyt tällaisen hienon kortin ja pihalle leppäkertun. Paketissa oli myös kaksi herkullista suklaalevyä, jotka tulivat kyllä tarpeeseen. Perjantai-iltana nimittäin kun aloimme grillaamaan mieheni kanssa, huomasi hän, että lihan viimeinen käyttöpäivä oli torstaille. Sanoin miehelleni, että: -Eihän se liha tiedä olevansa 17 tuntia vanhaa. Niinpä rohkeina grillasimme lihan ja onneksemme vain minä ja mieheni söimme sitä (pojat eivät koskaan syö grillatessamme kuin kanankoipia ja makkaraa). Illasta sitten alkoi vääntää vatsaa ja paleltaa. Eilisen päivän sainkin juosta vessassa eli kyllä se liha tietää olevansa vanhaa. Jatkossa se tietää olevansa vanhaa hyvissä ajoin. :D Tämä oli tarinan opetus. :) Se on kyllä hassua, etten koskaan lapsilleni tai koirilleni päiväyksiltään vanhaa ruokaa antaisi mutta menen sitten itse erityisen herkkävatsaisena sellaista syömään. Mieheni pakki kesti satsin huomattavasti paremmin kuin minun eli saiko sitten paha palkkansa? :P
Tänään aamupäivästä saimme lisää suklaata, mistä en voi muuta kuin iloita. Oli vatsa kipeä tai ei, suklaa kelpaa aina. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti