Nuoripari alkoi lämmetä toisilleen jo lauantai-iltana mutta aika ei ollut vielä kypsä. Laiko kävi aina välistä kokeilemassa selässä mutta se oli sellaista diipa-daapa-hommelia se. Myös eilen päivällä sama homma jatkui. Nuoripari sai useampaan otteeseen käydä katsastamassa tilanteen päivän aikana mutta vielä ei onnannut täysin.
Iltalenkin jälkeen katsoimme Suomen pelin, jonka jälkeen olin menossa jo nukkumaan. Super oli kuitenkin sen verran levoton ja Laikokin piippasi, joten päästin nuorenparin ulos vielä kertalleen. Menin sitten kuitenkin itse perässä punaisessa yöpaidassani punaiset kumisaappaat jalassa. Tottahan toki se sitten nasahti... Kivapa oli olla takapihalla itikoiden syötävänä. Onneksi nalkki ei kestänyt kuin 10 minuuttia. Johan rauhoittui pariskunta aloilleen yöksi.
Tänään aamulla sama meininki jatkui mutta osumaa ei tullut, kunnes lähdimme aamulenkille. Siellä luonnonhelmassa he saivat toisensa toistamiseen ja taas 10 minuutin nalkilla. Nyt on väsynyttä porukkaa. Omasta puolestani tämä voisi olla tässä mutta katsotaan, mitä he tuumaavat toisistaan vielä huomenna.
Laiko on kyllä niin hieno poika. Olen 110 % tyytyväinen tähän nuoreen herraan. Hän on ollut meillä kuin kotonaan alusta lähtien. Ei kyllä stressaile tämä poika mitään. Syö hyvin, asettuu paikoilleen, ottaa vieraat avosylin vastaan. Olen niin mahdottoman onnellinen, että sain näin hienon uroksen käyttööni. Odotan suurella innolla mahdollisia pentuja. Jospa sieltä syntyisi meidän perheeseen viides queeni. <3 Kiitos, Enni, että mahdollistit unelmieni toteutuksen! Laiko on enemmän kuin saatoin toivoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti